Näinhän Ande asian ilmaisi lauantai-iltana. Ikävää se on, mutta vielä ikävempää on, että Joga kuoli jo ennen peliä. Ei nähty vapautunutta pallottelua, jossa teknisen ylivertaisuuden tuoma lievä ylimielisyys siivittää tapahtumia päädystä toiseen. Sen sijaan nähtiin uudelleenjärjestelty Brasilia, jonka kone ei lähtenyt käyntiin. Naapuri oli vireessä ja hoiti homman mallikkaasti kotiin.
Pientä taistelijaa sisälläni lämmitti pelaajien käyttäytyminen samaisessa pelissä. Kuin ritarit keskimmäisellä ajalla tai suuret soturit itäisillä mailla, ennen peliä tervehdittiin, vaihdettiin kuulumisia ja naureskeltiin. Itse taistossa rapataan ja roiskuu, mutta pelin jälkeen hävinnyt osapuoli käy onnittelemassa voittonsa ansainneita. Toista se oli isäntämaan ja Etelä-Amerikan Italian välisessä taistossa. Barbaareja sanon minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti