Tästähän oli pakko tiputtaa rivi tai kaksi. Poliisi on ystävä, mutta vartija on vaan vitun tyhmä. Hesari raportoi. Erityisesti kannatta lukaista keskustelua. Siellähän on taas kiihkoilijoita suuntaan ja toiseen sekä niitä iänikuisia tietämättömiä ("ei normaali ihminen osaa erottaa, mikä on nykytaidetta ja mikä ei").
Myös totuudentorvi Lehti kommentoi tapausta toisen uutisen muodossa. Herkullista.
21.9.06
20.9.06
R&A 2006
Tämän vuoden R&A tuntuu olevan omalta osalta jonkin verran typistetty, vaikka kyllähän noita leffoja taaskin mahtuu ohjelmistoon. Seitsemän leffaa mahtui lopulta ohjelmistoon. Tässä lyhyet mietteet kustakin.
Rosario Tijeras
Mielenkiintoisella tavalla kasattu tarina gangsterimimmistä. Hetken aikaa yritin liittää palapelin osasia toisiinsa, kunnes äkkäsin olla miettimättä ja antaa leffan viedä.
Loving Maradona
Pettymys. Rahat ja hahmon ristiriitaisuus oli ilmeisesti tehnyt dokumentista toteutuskelvottoman. Asioita, joita elokuvasta puuttui: materiaalia FIFAn matseista, kokaiiniriippuvuus, Jumalan Käsi ja El Diegon ristiriitaisuuden tunnustaminen.
Princesses
Sujuva espanjalainen tarina ihmiskohtaloista. Tällä kertaa oli kyse ammattilaisnaisista ja heidän menneisyydestään ja tulevaisuudestaan. Myös tutut elementit ystävyydestä ja lojaalisuudesta olivat läsnä. Erityisen miellyttävää tässä elokuvatyypissä on ihmisten leimaamattomuus.
Quinceañera
Ahdasmielisessä yhteisössä kuhisee. Nuoriso on hyvähenkistä, mutta törmäilee elämässään. Isä on umpiluupää, mutta pehmeää. Ei yllätyksiä, mutta katsottavaa viimeistelemätöntä (hyvässä mielessä) elokuvaa.
Rock The Bells
Hyvä dokumentti kunnon bileiden/keikan järjestämisestä. Herätti samanlaisia tunteita kuin maratonin katsominen: en tuu tekemään tuota ikinä. Räppijätkät on kyllä räppijätkiä. Haluan isona samanlaisen bodyguardin. Tulen nimittämään häntä nimellä "Sir".
Three Times
Niin. En lähtisi suosittelemaan tätä elokuvaa muille, mutta täytyy sanoa, että olihan siinä kyllä kolme erilaista tarinaa ja kuvausta rakkaustarinasta Kiinan maassa eri ajoilta. Ajateltavaa rakkaudesta ja yhteiskunnista riittää hetkeksi, mutta en kuitenkaan istuisi toista kertaa nuokkuen parituntista tämän leffan parissa.
Chai-lai: Dangerous Flowers
Erittäin mielenkiintoinen Thai-toteutus Charlien enkeleistä. Liuta viehkeitä pimuja kitkee rikollista rikkaruohoa, mutta selvästi sählingimmällä meiningillä kuin esikuvansa. Virheitä tehdään, hätäillään, "tyttöillään", mutta loppujen lopuksi pahaa saa korkokengistä nyyteille. Huumorin voisi länsimaalaisittain tulkita kategoriaan "kieli poskella", mutta uskoisin, että elokuvan tekijöillä on ollut vakaa tarkoitus viihdyttää yleisöä. Kokemus.
Rosario Tijeras
Mielenkiintoisella tavalla kasattu tarina gangsterimimmistä. Hetken aikaa yritin liittää palapelin osasia toisiinsa, kunnes äkkäsin olla miettimättä ja antaa leffan viedä.
Loving Maradona
Pettymys. Rahat ja hahmon ristiriitaisuus oli ilmeisesti tehnyt dokumentista toteutuskelvottoman. Asioita, joita elokuvasta puuttui: materiaalia FIFAn matseista, kokaiiniriippuvuus, Jumalan Käsi ja El Diegon ristiriitaisuuden tunnustaminen.
Princesses
Sujuva espanjalainen tarina ihmiskohtaloista. Tällä kertaa oli kyse ammattilaisnaisista ja heidän menneisyydestään ja tulevaisuudestaan. Myös tutut elementit ystävyydestä ja lojaalisuudesta olivat läsnä. Erityisen miellyttävää tässä elokuvatyypissä on ihmisten leimaamattomuus.
Quinceañera
Ahdasmielisessä yhteisössä kuhisee. Nuoriso on hyvähenkistä, mutta törmäilee elämässään. Isä on umpiluupää, mutta pehmeää. Ei yllätyksiä, mutta katsottavaa viimeistelemätöntä (hyvässä mielessä) elokuvaa.
Rock The Bells
Hyvä dokumentti kunnon bileiden/keikan järjestämisestä. Herätti samanlaisia tunteita kuin maratonin katsominen: en tuu tekemään tuota ikinä. Räppijätkät on kyllä räppijätkiä. Haluan isona samanlaisen bodyguardin. Tulen nimittämään häntä nimellä "Sir".
Three Times
Niin. En lähtisi suosittelemaan tätä elokuvaa muille, mutta täytyy sanoa, että olihan siinä kyllä kolme erilaista tarinaa ja kuvausta rakkaustarinasta Kiinan maassa eri ajoilta. Ajateltavaa rakkaudesta ja yhteiskunnista riittää hetkeksi, mutta en kuitenkaan istuisi toista kertaa nuokkuen parituntista tämän leffan parissa.
Chai-lai: Dangerous Flowers
Erittäin mielenkiintoinen Thai-toteutus Charlien enkeleistä. Liuta viehkeitä pimuja kitkee rikollista rikkaruohoa, mutta selvästi sählingimmällä meiningillä kuin esikuvansa. Virheitä tehdään, hätäillään, "tyttöillään", mutta loppujen lopuksi pahaa saa korkokengistä nyyteille. Huumorin voisi länsimaalaisittain tulkita kategoriaan "kieli poskella", mutta uskoisin, että elokuvan tekijöillä on ollut vakaa tarkoitus viihdyttää yleisöä. Kokemus.
14.9.06
Duunia, mellakoita ja odotusta
Elämä urautuu. Aamulla ylös ja töihin. Lounas, kahvia ja jossain vaiheessa pois. Jotain satunnaisia juttuja illalla ja odottelua.
Mitä sitä sitten odottaa? Huomista? Talvea? Muutosta? Jos tietäis, niin olis ehkä helpompaa. Kesän loppua (10.9.) tuli odotettua aika kauan. No, se tuli ja meni, mutta odotus jäi. Ehkä talven alku (26.10.) tai Iso Talvi (21.12.) on se seuraava etappi. Ei kuitenkaan huvittais odotella.
ASEM aiheutti Helsingissä virkavallan esiinmarssin. Siitä vois olla jotain mieltä, mutta ei oikeastaan jaksa. Poliisivaltio on paha asia, mutta niin on veren kaivaminen nenästäkin. "Sitä saa mitä tilaa ja joskus saa ilman tilaustakin", sanoo kappale.
Jatkan tekemistä.
Mitä sitä sitten odottaa? Huomista? Talvea? Muutosta? Jos tietäis, niin olis ehkä helpompaa. Kesän loppua (10.9.) tuli odotettua aika kauan. No, se tuli ja meni, mutta odotus jäi. Ehkä talven alku (26.10.) tai Iso Talvi (21.12.) on se seuraava etappi. Ei kuitenkaan huvittais odotella.
ASEM aiheutti Helsingissä virkavallan esiinmarssin. Siitä vois olla jotain mieltä, mutta ei oikeastaan jaksa. Poliisivaltio on paha asia, mutta niin on veren kaivaminen nenästäkin. "Sitä saa mitä tilaa ja joskus saa ilman tilaustakin", sanoo kappale.
Jatkan tekemistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)