No niin. "Jumalauta, jos muutkin, niin mäkin tahdon rokkitähdeksi", sanoi Vesa Jokinen aikoinaan. Samat sanat lienevät paikallaan tämän blogin olemassaoloa selvittämään. Ei mistään syystä erityisemmästä, vain ja ainoastaan siksi, että se on mahdollista. Välillä ehkä myös tarvitsee jonkun paikan tuhista asioita, jotta maanpäällinen elo olisi helpompaa.
Mistä sitten kirjoitan? Päivän polttavimmat aihepiirit tulevat varmasti olemaan taekwon-do, lumilautailu, rullalautailu neppistä isommalla lankulla, polkupyöräily hassusti, matkailu, ystävät ja ihmiset sekä tietysti elämä an sich. Ihmiset eivät varmastikaan esiinny omalla nimellään, kuten en ehkä minäkään, mutta eipä varmastikaan tarvitse olla kummoinenkaan salapoliisi, että tietää, kenestä ja mistä on kysymys. Verhoan siis itseni ja tarinani puolittaisen anonymiteetin huntuun.
Ei myöskään ole niin väliä, uskotteko te minua ja tarinoitani vai ette, sillä lähdeviitteet tulevat olemaan vaihtelevan puutteellisia, enkä käytä tätä kanavana tiedottaa asioista maailmalle vaan ainoastaan oman pääni tuuletuskanavana. Lue ja/tai kuole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti